Digiajan eri työnkuvat ja tehtävät kehittyvät kovaa vauhtia. Digiajan johtajan on hyvä ymmärtää, minkälaisia asiantuntijoita tarvitaan menestykkään liiketoiminnan vetämisessä, sekä minkälaisia nämä ammatit ovat työn sisällöiltään.

Joskus esimiehellä on itsellään hyvä olla kokemusta asiantuntijatyöstä, jotta ymmärtää asiantuntijoiden työn sisältöjä hyvin. Aina ei kuitenkaan asiantuntijasta tule hyvää esimiestä, jolloin myös esimies voi olla hyvä esimies ilman asiantuntijakokemustakin.

Ammattinimikkeet ja työn sisällöt muuttuvat ja kehittyvät, mutta tässä hetkessä digiajan ammattikokonaisuudet voidaan jakaa yleisellä tasolla esimerkiksi kuuteen eri ammattiryhmään:

• Digimarkkinointi ja- myynti
• Analytiikka
• Digikehitys
• Digitaalinen sisältö
• Käyttökokemus
• Esimiehet ja johtajat

Seuraavassa on avattuna näiden ryhmien ammattilaisten työnimikkeitä ja sisältöjä tarkemmin. Nimikkeet ja työn sisällöt vaihtelevat eri yrityksien kesken, joten näiden osalta ei ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa nimetä työtehtäviä.

On myös hyvä huomioida, että yrityksen koon mukaan eri tehtävien sisältöihin voi kuulua useamman tässä mainitun tehtävien sisältöjä. Lisäksi monet yritykset ostavat myös näitä asiantuntijapalveluita ulkoisilta kumppaneilta.

Digimarkkinointi ja -myyntialan osaajat

Digiajan markkinoinnin ja -myynnin osaajien työtehtäviä on paljon. Näiden osaajien parissa hyvä ymmärrys esimerkiksi hakukonemarkkinoinnista, verkkokaupan myynnin optimoinnista, display mainonnasta, ohjelmallisesta ostamisesta, sosiaalisesta mediasta ja CRM markkinoinnista ovat tärkeitä osaamisalueita.

Hakusanamainonnan asiantuntija (PPC specialist)

Suurimmalle osalle verkkosivuja ja verkkokauppoja ison osan liikenteestä tuovat hakukoneet. Suomessa ja maailmalla hakukoneena dominoi Google, muut hakukoneet ovat liikenteen lähteiden osalta tosi pieniä. Googlessa hakutuloksissa voi päästä kärkeen joko hakukoneoptimoinnin keinoin (orgaaninen näkyvyys), tai sitten maksetun hakusanamainonnan avulla (maksettu näkyvyys).

Usein pelkkä orgaaninen näkyvyys ei riitä, vaan tarvitaan myös maksetun hakusanamainonnan panostuksia. Työkaluina Hakusanamainonnan asiantuntija osaa käyttää Google Marketing Platformingin työkaluista Search Adsia, jota käytetään hakusanamainonnan suunnittelussa ja toteutuksessa.

Lisäksi tämän osaajan on hyvä osata Google Analyticsin käyttö, jonka avulla voi analysoida laajemmin, miten hakusanamainontaan panostetut eurot ovat tuottaneet tavoitteisiin tähtäävää laatuliikennettä omille sivuille tai verkkokauppaan. Myös Google Tag Managerin osaaminen on suotavaa, jonka avulla verkkosivuille asetetaan esimerkiksi mainonnan ja analytiikan tageja.
Hakusanamainonnan asiantuntijan rooli vaatii osaamista markkinoinnin lainalaisuuksista, tarkkuutta ja analyyttisuutta, sekä automatisoinnin ymmärrystä. (Suuren osan hakusanamainonnan toteutuksesta voi nykyisin jo automatisoida. Toki edelleen tarvitaan myös käsipareja työn tekemiseen.)

Hakukoneoptimoinnin asiantuntija (SEO specialist)

Hakukoneoptimoinnin asiantuntija kehittää verkkosivuston orgaanista näkyvyyttä. Hakukoneoptimoinnin kokonaisuuden voi yleistasolla jakaa sisällölliseen optimointiin ja tekniseen optimointiin. Sisällöllinen optimointi ottaa kantaa minkälaisia sisältö- ja tekstimuutoksia on hyvä tehdä verkkosivustolle. Tekninen optimointi ottaa taas enemmän kantaa sivuston tekniseen rakenteeseen ja koodiin, joka vaatiikin osaamista koodauksesta, sekä yhteistyötä web-kehittäjien kanssa.

Hakukoneoptimoinnin asiantuntijat tärkeimpiä työkaluja on Google Search Console, jonka avulla voidaan mitata oma sivuston orgaanisen haun näkyvyyttä, tehdä muutoksia optimointiin ja ymmärtää miten hakukoneoptimointi vaikuttaa oman sivuston löydettävyyteen.

Monessa yrityksessä on tämän lisäksi käytössä myös maksullisia hakukoneoptimoinnin työkaluja. Maksullisia SEO työkaluja on paljon, ja niiden käyttöönoton suhteen on hyvä lähteä ensin kevyemmillä työkaluilla liikkeelle, ennen kuin siirtyy järeämpiin työkaluihin. Hyvänä SEO työkalunesimerkkinä on esimerkiksi Suomalainen Cuutio, jolla pääsee jo hyvin liikkeelle ja eteenpäin SEO työssä. Lisäksi on hyvä osata myös Google Analyticsin käyttö.

Hakukoneoptimointi on moniulotteista ja sitä ei voi vielä automatisoida niin paljon, kuin hakusanamainontaa voi. Hakukoneoptimoijalta vaaditaan teknistä osaamista ja hakukoneiden toimintalogiikan ja -algoritmien ymmärrystä.

Optimointiasiantuntija (CRO-specialist / Crowth Hacker)

CRO (Conversion Rate Optimization) -suunnittelijan eli Optimointiasiantuntijan työ on melko uudehko kokonaisuus digimarkkinoinnin parissa. Nykyään puhutaan myös crowth hackingista tai suomennettuna tuttavallisimmin kasvuhakkeroinnista.

Konversio-optimoinnin tavoitteena on lisätä verkkokaupan myyntiä eri testausmenetelmien avulla. Optimointiasiantuntija luo testaamisen kautta optimaalisia kävijäpolkuja verkkokaupan kävijöille, joiden tarkastelun mittari on toteutunut lisämyynti ja parantunut asiakaskokemus.

Yleisimmät menetelmät konversio-optimoinnin parissa ovat A/B – ja multivarianttitestaus, erilaisten heat map työkalujen käyttö ja online-kyselyt. Tämä asiantuntija huomioi myös vahvasti sivuston asiakaskokemuksen, myynnin optimoinnin lisäksi, jolloin yhteystyö käyttökokemusasiantuntijoiden kanssa on tärkeää.

Myös verkkosivustojen sisältöjen personointi eri kohderyhmille kuuluu tämän asiantuntijan työtehtäviin. Hän on persoonaltaan analyyttinen ja osaakin käyttää dataa hyvin hyödyksi työssään.

Hyvänä perustyökaluna Optimointiasiantuntijan on osattava käyttää A/B testaustyökalua. Markkinoilla on monenlaisia testaustyökaluja saatavilla, käytetyimmät ovat mm. Google Optimize, VWO ja Optimizely.

Personointityökaluista tälle asiantuntijalle ovat tuttuja joko Frosmo ja/tai Insider. Myös Google Analyticsin käytön osaaminen on suotavaa.

Ohjelmallisen ostamisen asiantuntija (Programmatic specialist)

Ohjelmallisen ostamisen asiantuntija suunnittelee ja toteuttaa ohjelmallisesti ostettua display-mainontaa. Ohjelmallinen ostaminen tarkoittaa käytännössä mediatilan ostamista suoraan mainonnanhallinnan järjestelmien avulla. Se mahdollistaa mainonnan reaaliaikaisen optimoinnin ja lisäksi datan hyödyntämisen mainonnan kohdentamisessa.

Ohjelmallisen mediaostot voidaan pitkälti automatisoida. Tekeminen vaatii kuitenkin suunnittelua, järjestelmien käyttöä ja analysointia, eli myös käsipareja tarvitaan edelleen tässäkin työssä.

Ohjelmallisen ostamisen asiantuntija hallitsee hyvin yleisemmät mainonnan hallintajärjestelmät, kuten Adformin ja DoubleClickin. Myös ymmärrys muista digitaalisen markkinoinnin kanavista on suotavaa.

Sosiaalisen median asiantuntija (Social media specialist)

Sosiaalisen median asiantuntija osaa hyvin kaikkien isoimpien SOME kanavien markkinointimenetelmät mm: Facebook, Youtube, LinkedIn, Twitter, Instagram ja Pinterest.

Hän osaa luoda sisältöä näihin kanaviin ja ostaa medianäkyvyyttä relevanteilta kohderyhmiltä, sekä ajaa SOME kanavien kautta laatuliikennettä yrityksen verkkosivuille / verkkokauppaan.

Tämä asiantuntija osaa myös yhteistyön SOME vaikuttajien ja tubettajien kanssa.

CRM asiantuntija (CRM specialist)

CRM asiantuntija vastaa asiakkaille tehdyistä markkinointitoimenpiteistä, kuten esimerkiksi sähköpostimarkkinoinnista. CRM asiantuntija vastaa myös useasti asiakastietojen ajantasaisuudesta ja oikeellisuudesta, sekä niiden tietosuojasta.

CRM asiantuntija vastaa myös asiakkuuskampanjoiden suunnittelusta, niiden toteutuksesta ja raportoinnista CRM-työkaluja hyödyntäen.

Hän hallitsee hyvin yleisimmät CRM- ja markkinoinnin automaatiojärjestelmät kuten: HubSpot, Salesforce ja Adobe Campaign. (Markkinointiautomaatiojärjestelmät tehostavat ja automatisoivat jatkuvasti toistuvia markkinoinnin prosesseja.)

Analytiikka-alan osaajat

Tiedon hyödyntäminen liiketoiminnan päätöksenteossa on tärkeää. Sen takia on myös tärkeää, että omasta tiimistä tai yksiköstä löytyy analytiikan osaajia. Dataa saadaan erilaisista lähteistä ja kohtaamispisteistä ja sen myötä myös analytiikan asiantuntijan rooleja on erilaisia. Joissakin yrityksissä on vain yksi analyytikko, kuka osaa kokonaisvaltaisesti eri analytiikan osa-alueita.

Nykyisen GDPR lakien ja tulevien ePrivacy asetuksien kautta käytössä olevan datan tietoturvallisuus ja sen lainmukainen käyttö on myös erittäin tärkeää varmistaa.

Onkin ensiarvoisen tärkeää, että yrityksissä on nimetty Data Championit, ketkä vastaavat eri datalähteiden käytön oikeudenmukaisuudesta ja tietoturvasta yhdessä lakiyksikön asiantuntijoiden kanssa. (GDPR ja ePrivacysta tarkemmin kappaleessa 5.)

Data-analyytikko / Asiakasanalyytikko (Data analyst)

Isojen datamassojen käyttöön ja analysointiin tarvitaan Data-analyytikkoa. Joissakin yrityksessä käytössä oleva nimike on Asiakasanalyytikko. Suuret datamassat ja tiedon mallintaminen ovat tälle asiantuntijalle tuttuja ja hän osaakin löytää aina oleellisimman datan käyttötarpeiden mukaan.

Datan kerääminen, sen hallinnointi, sekä analysointi ja jatkojalostaminen ovat tämän asiantuntijan ydinosaamista. Hyvä Data-analyytikko osaa tiivistää datasta saatavan vastauksen tarpeiden mukaisiksi.

Data-analyytikko osaa käyttää yleisimpiä ohjelmointikieliä, kuten R, Python ja SQL. Lisäksi hän osaa eri datan visualisointityökalujen käytön, kuten esimerkiksi Power BI:n, Tableau:n ja Qlik Sensen käytön. Lisäksi Data-analyytikon pitää ymmärtää kokonaisuuksia tietovarastoinnista ja pilvipalveluista, kuten esimerkiksi SQL Serveristä ja Azuresta.

Web-analyytikko (Web-analyst)

Web-analyytikko vastaa verkkosivujen ja verkkokauppojen kävijäseurannan tuottaman datan analysoinnista, hallinnoinnista ja kehittämisestä.

Hän vastaa myös yleensä digimarkkinointikampanjoiden analysoinnista, sekä tuottaa verkkokaupan asiakaskokemuksen kehittämisen tueksi analyysejä kävijäseurantadatasta. Web-analyytikko vastaa myös web-analytiikan toimivuudesta ja sivustojen analytiikkatagien hallinnasta.

Hänen on hyvä osata käyttää erilaisia web-analytiikan työkaluja kuten esimerkiksi: Google Analytics, Google Tag Manager, Big Query ja Google Data Studio. Eduksi on myös perusosaaminen SQL:stä.

Joidenkin Web-analyytikoiden rooliin kuuluu myös Optimointiasiantuntijan töitä, kuten esimerkiksi A/B testien suunnittelu ja toteutus. Web-analyytikon rooliin kuuluu myös usein verkkosivustojen ja verkkokaupan konversioiden parantamiseen tähtäävien web-analyysien tekeminen.

Tutkimusasiantuntija / Markkinatutkija (Research specialist)

Tutkimusasiantuntija tai Markkinatutkija osaa suunnitella, toteuttaa ja analysoida eri kyselytutkimuksien kautta kerättyä dataa. Tutkimuksien tiedonkeruu suoritetaan halutun kohderyhmän keskuudesta ja tutkimuksen otanta kiintiöidään vastamaan halutun kohderyhmän perusjoukkoa, kuten esimerkiksi omaa asiakaskuntaa. Tutkimusasiantuntija osaa sekä kvalitatiivisen (laadullinen), että kvantitatiivisen (määrällinen) markkinatutkimuksien menetelmät.

Hän osaa käyttää online-kyselytyökaluja tutkimuksien toteutuksessa, kuten esimerkiksi Webropolia ja SurveyMonkey:ta. Usein hän myös ostaa tutkimuksia markkinatutkimusyhtiöiltä ja hyödyntää niistä saatavia tietoja esimerkiksi verkkokaupan käyttökokemuksen parantamisessa. Isoja suomalaisia markkinatutkimusyhtiöitä ovat esimerkiksi Taloustutkimus ja Kantar TNS.

Digikehitysosaajat

Digitaalisten palveluiden kehitys vaatii mm. taustapalveluiden, tietovarastojen, tietojärjestelmien ja -ohjelmistojen, sekä käyttöliittymien integraatioita ja sujuvaa toimimista keskenään. Usein tähän kokonaisuuteen kuuluvat myös laajemmin perinteisen IT yksikön tehtävät ja kokonaisuudet.

Tässä kokonaisuudessa käsitellään kuitenkin vain yleisimmät digikehityksen työtehtävät, jotka liittyvät esimerkiksi verkkokaupan teknisen kehityksen toteutukseen. Tämän kokonaisuuden yhteydessä käytetään myös useasti yhteistyökumppaneiden osaajia.

Tuoteomistaja (Product Owner/ PO)

Ketterä ohjelmistokehitys vaatii hyvän tuoteomistajan, kuka osaa pitää monta lankaa käsissä yhtä aikaa. Hän ymmärtää myös mitä ohjelmistojen tai sovelluksien tulee tarjota loppukäyttäjälle hyvän käyttökokemuksen takaamiseksi.

Tuoteomistajan pitää ymmärtää hyvin web- ja mobiilipalveluiden teknologiat, kuten esimerkiksi: palvelimet, tietokannat, rajapinnat ja käyttöliittymät. Hän osaa myös hyvin eri ketterät kehitysmenetelmät, kuten Scrumin ja Kanbanin käytön, sekä osaa priorisoida backlogilla* olevat asiat. (*Backlog tarkoittaa järjestettyä listaa kaikesta, mitä verkkosivustolla saatetaan tarvita, sekä sisältää taskeja toteutettaville vaatimuksille ja muutoksille sivustolla.)

Hän osaa myös ohjata sisäisiä ja ulkoisia web developereita ja osaa tehdä tiiviisti yhteistyötä esim. analyytikoiden ja käyttökokemusasiantuntijoiden kanssa.

Tämän takia Tuoteomistajalla on hyvä olla sosiaalista pelisilmää ja hänen on hyvä olla hyvin yhteistyökykyinen.

Scrum master

Scrum master varmistaa, että ketterät kehitystiimit toimivat Scrum* menetelmien mukaisesti. Scrum master onkin tiimien valmentaja ja hänen rooliinsa kuuluu poistaa työnteon esteitä kehitystiimeiltä, auttaa tiimejä olemaan tehokkaita, ja varmistaa että ketterät kehitystiimit saavat tehdä työnsä rauhassa ilman ulkopuolisia häiriötekijöitä. (*Scrum on projektinhallinnan viitekehys, jota käytetään yleisesti ketterässä ohjelmistokehityksessä).

Hänellä ei ole virallista esimiesstatusta, mutta hyvän Scrum masterin ominaisuuksiin kuuluvat muiden töiden ohjaamisen ja auttamisen osaaminen, sekä hyvät projektinhallintataidot. Joskus Scrum Master yhdistetäänkin projektipäällikön rooliin tai esim. arkkitehtirooliin.

Scrum master tukee myös Product Owneria (PO) varmistamalla esimerkiksi, että sprinttien tavoitteet toteutuvat, hän vetää dailyt ja auttaa PO:ta backlogin hallinnoinnissa.

Front-end developer

Front-end Developer, eli “frontti-devaaja”, ymmärtää verkkosivustojen ja verkkokaupan käyttäjien tarpeita. Hän vastaa sivustojen käyttäjille näkyvän käyttöliittymän koodaamisesta ja kehittämisestä.

Hän siis vastaa verkkopalveluiden loppukäyttäjälle näkyvästä osasta. (Se osa, jonka näet, kun käyt verkkosivuilla). Hän osaa käyttää ainakin seuraavia koodikieliä: HTML:ää CSS:ää JavaScriptiä ja PHP:ta.

Front-end developer ymmärtää myös käyttöliittymäsuunnittelun ja palvelumuotoilun lainalaisuuksia ja osaa käyttää myös koodikirjastoja. Fronttikoodari osaa työskennellä ketterien kehitysmenetelmien avulla (Scrum ja Kanban).

Back-end developer

Back-end developer, eli “bäkki-devaajaa” huolehtii siitä, että verkkosivut ja verkkokaupat pysyvät pystyssä ja toimivat niin kuin niiden pitää toimia. Hän vastaa tietokantoihin ja palvelinten ylläpitoon liittyvistä tehtävistä. Ohjelmointikielistä hänen on hyvä osata mm. Rubya, Pythonia ja SQL:aa.

Back-end koodari vastaa siis siitä kokonaisuudesta mikä taasen ei näy loppukäyttäjälle asti. Bäkkikoodari osaa myös työskennellä ketterien kehitysmenetelmien avulla (Scrum ja Kanban).

Useasti yrityksistä löytyy myös Full stack developer, joka työskentelee sekä frontti-, että bäkkikehityksen parissa. Lisäksi devaajien pitää nykyään hallita myös hyvin mobiiliteknologian ohjelmointikielet, kuten Java, C/C++ tai Objective-C. Tärkeää on myös osata työskennellä Android, -iOS, -ja/tai Windows-kehitysympäristöissä.

Digiarkkitehti (Digital Architect)

Digitaalinen arkkitehti vastaa digitaalisten palveluiden, -kanavien ja verkkokauppojen arkkitehtuurista. Hän hallitsee eri markkinoinnin järjestelmät, erilaiset tekniset määrittelyt, sekä verkkokauppaohjelmistot ja -järjestelmät.

Teknologinen osaaminen on Digiarkkitehdin vahvuusalueita. Hän hallitsee pilvipalvelut, tekoälyn hyödyntämisen, IoT:n, automaatioratkaisut, DevOpsin, sekä ketterän kehityksen menetelmät.

Digitaalisen sisällön osaajat

Laadukas sisältö on ensiarvoisen tärkeä osa verkkosivujen ja verkkokauppojen käyttäjäkokemusta. Sisältö vaikuttaa myös paljon orgaaniseen hakukonenäkyvyyteen ja löydettävyyteen, jonka takia onkin tärkeää, että sisällöntuottajat tekevät tiivistä yhteistyötä hakukoneoptimoinnin osaajien kanssa.

Hyvin tuotettu ja laadukas sisältö on riittävän informatiivista, helposti ymmärrettävää ja auttaa sivuston kävijää tekemään halutun toiminnon sivustolla, esim. verkkokaupassa ostamaan tuotteita. Näin ollen laadukas sisältö auttaa kasvattamaan myös verkkoliiketoimintaa.

Tärkein työkalu sisällöntuotannossa on Content Management System (CMS) järjestelmä, jonka avulla luodaan, hallinnoidaan ja muokataan verkkosivustojen sisältöjä. Yleisimpiä sisällönhallintajärjestelmiä ovat mm. WordPress, Contentful ja Sitecore.

Web suunnittelija (Web designer / AD)

Web suunnittelija (joskus nimikkeellä AD) vastaa verkkosivustojen suunnittelusta ja toteutuksesta, ylläpidosta, sekä päivityksestä ja luo sivuston rakenteen. Lisäksi hän luo visuaalisen ilmeen sivustolle. Hän määrittää myös sivuston teknisiä kokonaisuuksia. Näin ollen ymmärrys koodauksesta ja UI/UX suunnittelusta on Web designerille myös eduksi.

Web suunnittelijan työkaluosaamiseen kuuluvat mm. Adobe Fireworks, Adobe Dreamweaver ja Photoshop.

Tuottaja (Online producer)

Tuottaja vastaa yleensä verkkosivuston koko sisällöntuotannon koordinoinnista ja toteutuksesta. Hyvän tuottajan ominaisuuksiin kuuluukin projektinhallinnan osaaminen.

Tuottaja myös tuottaa itse sisältöä verkkosivuille, kuten tekstiä, ääntä ja kuvia. Tuottajan osaamiseen kuuluvat myös yleisimmät web tuotannon tekniikat, kuten CSS ja HTML. Joskus tuottaja vastaa myös verkkosivulle tuotavan laatuliikenteen hankinnasta, sekä Web suunnittelijan rooliin kuuluvista tehtävistä.

Web copy

Web copy vastaa verkkosivustojen tekstisisällön suunnittelusta, editoinnista ja toteutuksesta. Hän siis vastaa siitä, mitä kirjoitettua sisältöä sivustolta löytyy. Web copyn tärkeisiin osaamisalueisiin kuuluvatkin hyvä kielellinen osaaminen ja virheettömän kieliopin käyttö. Hän on persoonaltaan tarkka ja osaa kiinnittää huomiota yksityiskohtiin.

Hän tekee myös tiivistä yhteistyötä hakukoneoptimoinnin asiantuntijoiden kanssa ja ymmärtää hyvin perusteet hakukoneoptimoinnin lainalaisuuksista ja miten kirjoitettu tekstisisältö vaikuttaa orgaaniseen hakunäkyvyyteen.

Web copy osaa myös CSS:ää ja HTML:ää, sekä hallitsee taitavasti eri fonttien käytön.

Käytettävyysasiantuntijat

Verkkosivustojen ja verkkokauppojen helppo käytettävyys on tärkeää. Sivustojen pitää olla mahdollisimman helppoja, yksinkertaisia ja sujuvia käyttää sivustojen kävijöille. Hyvänä nyrkkisääntönä voi pitää, ettei sivustojen kävijöiden pitäisi joutua miettimään ollenkaan, miten sivustoja käytetään.
Nykyään puhutaankin paljon verkkosivustojen käyttökokemuksesta ja palvelumuotoilusta ja näihin kokonaisuuksiin liittyviä tehtäviä on ruvennut tulemaan enemmissä määrin yrityksien liiketoimintaan mukaan.
Käytettävyys jaetaan yleisesti käyttöliittymä- (UI) ja käyttökokemussuunnittelun (UX) kokonaisuuksiin. Ne ovat osa digitaalisten toteutuksien suunnitteluvaiheita ja niistä vastaavatkin usein erikseen omat ammattilaisensa.

Käyttökokemussuunnittelija (UX designer)

Käyttökokemussuunnittelija (User Experience Design) vastaa käyttäjien käyttökokemuksen parantamisesta ja kehittämisestä. Hänen vastuulle kuuluu varmistaa käyttäjille selkeä ja halutunlainen käyttökokemus verkkosivustoilla. Käyttökokemussuunnittelussa huomioidaan mm: sivustojen interaktiiviset elementit, ergonomia ja sivuston navigaatio, sekä sisällön hierarkia.

Käyttökokemuksen suunnittelussa hyödynnetään usein kävijäseurannan analytiikkaa (web analytiikka), sekä tehdään käyttäjien haastatteluja- ja käytettävyystestejä, joiden avulla saadaan lisätietoa, miten käyttäjät kokevat sivustojen käyttökokemuksen. Hän osaa käyttää käytettävyystestaustyökaluja, kuten esimerkiksi: Usabilla ja Loop11.

Käyttöliittymäsuunnittelija (UI designer)

Käyttöliittymäsuunnittelija (User Interface Design) vastaa verkkosivustojen käyttäjille tarpeellisten toimintojen ja elementtien, sekä käyttöliittymän rakenteista.

Myös hänen tehtävässä on tärkeä kuunnella ja ymmärtää käyttäjien tarpeita, sekä toiveita. Lisäksi käyttöliittymäsuunnittelijan on tärkeää ymmärtää erilaisten käyttöympäristöjen lainalaisuuksia, esim. mobiililaitteiden ja -applikaatioiden käyttöliittymiä, sivustojen visuaalista- sekä graafista ilmettä. Hän vastaa usein myös UI ikonien suunnittelusta ja toteutuksesta, työkalunaan esimerkiksi Sketch.

Digialan esimiehet ja johtajat

Asiantuntijoiden- ja tiimien työn onnistumisen takuuhenkilöiksi tarvitaan luonnollisesti myös esimiehiä ja johtajia. Esimiehille ja johtajille on erilaisia työnkuvia eri yrityksissä, tässä kuvataan yleisimmät digiajan esimies- ja johtajatehtävät.

Verkkokauppapäällikkö (eCommerce manager)

Verkkokauppapäällikkö vastaa yleisimmin verkkokaupan myynnistä, markkinoinnista, konversio-optimoinnista, analytiikasta ja sisällöntuotannosta. Joissakin tapauksissa Verkkokauppapäällikön tiimiin kuuluvat myös Web developerit. Verkkokauppapäällikkö ymmärtää verkkokauppaohjelmistojen ja -järjestelmien periaatteet ja tekee tiivistä yhteistyötä niiden osalta IT yksikön kanssa.

Usein Verkkokauppapäällikön tiimissä voi työskennellä samanlaisia asiantuntijoita, kuin Digimarkkinointipäällikön tiimissä työskentelee, kuten esimerkiksi hakusanamainonnan- ja hakukoneoptimoinnin asiantuntijat, Web analyytikot, Tuottajat ja Web copyt, sekä Konversio-optimoinnin asiantuntijat.

Myös ulkoisten kumppaneiden asiantuntijoiden ja budjettien suunnittelu, sekä -koordinointi kuuluvat hänen vastuualueelle.

Digimarkkinointipäällikkö (Digital marketing manager)

Digimarkkinointipäällikkö vastaa siitä, että yrityksen markkinointistrategia jalkautuu myös digitaalisiin kanaviin ja -medioihin. Hänen vastuulla on digitaalisen markkinoinnin budjetit, -osaajat ja ulkoiset digimarkkinoinnin kumppanit, sekä digimediaostot ja mediasuunnittelu.

Digimarkkinointipäällikön tiimissä on useasti samanlaisia asiantuntijoita, kuin Verkkokauppapäällikön tiimissä; PPC/SEO-, web-analytiikka-, sisältö-, ja konversio-optimoinnin asiantuntijoita.

Hän tuntee hyvin digitaalisten kanavien ja -medioiden kokonaisuudet ja roolit ja osaa sujuvasti hyödyntää eri digitaalisen markkinoinnin keinoja verkkoliiketoiminnan kehittämisessä ja tuloksellisuuden parantamisessa.

Digimarkkinointipäällikön vastuulle kuuluu myös markkinoinnin tavoitteiden (KPI ja ROI) asettaminen ja seuranta.

Digijohtaja (CDO: Chief Digital Officer)

Digijohtaja (CDO) vastaa yrityksen koko digitalisaation kehityksestä ja johtamisesta. Hän keskittyy uusien digitaalisten liiketoimintamahdollisuuksien, teknologioiden ja -palveluiden löytämiseen ja kehittämiseen, sekä organisaation digikyvykkyyksien kehittämiseen.

CDO istuu yleisimmin koko yrityksen ylimmässä johtoryhmässä. Digijohtajan omaan yksikköön kuuluu yleisesti eri digiliiketoimintatiimien esimiehet/Päälliköt ja heidän tiiminsä, kuten esimerkiksi analytiikka- digimarkkinointi- ja digikehitystiimit. Joissain yrityksissä myös IT tiimit kuuluvat CDO:n yksikön alaisuuteen.

Markkinointijohtaja (CMO: Chief Marketing Officer)

Markkinointijohtajan vastuualueella on digitaalisen markkinoinnin johtaminen vastamaan yrityksen strategisiin tavoitteisiin, sekä siitä johdetun markkinointistrategian luominen. Moderni CMO hallitsee hyvin datalähtöisen markkinoinnin, jonka ytimessä on datasta ja tiedosta johdetun kohdennetun markkinoinnin toteuttaminen. Modernin markkinoinnin ja -automaation työkalut ja ymmärrys niistä on tällä johtajalla huippuluokkaa.

CMO:n yksikköön kuuluvat luonnollisesti kaikki Markkinointipäälliköt ja heidän tiiminsä. Markkinointijohtaja myös johtaa ulkoisia markkinointi- ja mediatoimistokumppanuuksia ja toimii yrityksen brändin vartijana. Markkinointijohtaja voi myös osallistua tuotteistuksen tai digipalveluiden strategiseen suunnitteluun.

Jossain yrityksissä markkinointiyksikkö kuuluu Chief Digital Officerin alaisuuteen, eikä erillistä Markkinointijohtajaa silloin välttämättä ole ollenkaan.

Verkkokauppajohtaja/Online myyntijohtaja (eCommerce director / Online sales director)

Verkkokauppajohtaja (jossain yrityksissä Online myyntijohtaja) vastaa verkkoliiketoiminnan myynnin strategiasta ja operatiivisesta johtamisesta. Verkkokaupan kokonaisuutta ja online-myyntiä johdetaan datan, konversioiden ja analyysien avulla. Hän on myyntihenkinen ja tavoitteellinen ja osaa visioida uusia keinoja verkkomyynnin kehittämiseksi.

Hänellä on kokonaisuusvastuu yrityksen verkkokaupasta, sen asiakaskokemuksesta, sekä myynnistä. Verkkokauppajohtaja ymmärtää myös verkkokauppaohjelmistojen ja -järjestelmien periaatteet ja johtaa tiivistä yhteistyötä niiden osalta IT yksikön kanssa.

Verkkokauppajohtajan alaisuudessa istuvat yleensä Verkkokauppa- ja Digimarkkinointipäälliköt ja heidän tiiminsä. Usein myös käytettävyys- ja verkkokehitystiimit kuuluvat tämän johtajan alaisuuteen.